1621967003917_minna_paakuva-me.jpg

EMPAATTINEN KUUNTELIJA

Ihmisläheinen Minnamari Siitonen uskoo yhteistyön voimaan. Omakohtaiset kokemukset ovat opettaneet häntä katsomaan kunnan palveluita ja esteettömyysasioita uusin silmin.

Minnamari Siitonen kertoo tuntevansa Kirkonkylän paikat ja tavat. Väitteelle on perää, sillä hän on asunut lähes koko ikänsä Kirkonkylällä ja sukujuuret Nurmijärven alueella johtavat jopa 1500-luvulle saakka.


Alueen nykyisestä kehityksestä hän on kuitenkin huolissaan.


– Kirkonkylälle rakennetaan taloja talojen perään, mutta palveluita ei tule samaa tahtia, hän toteaa.


Keskustaan ja sen ympäristöön rakennetaan tällä hetkellä lähinnä kerrostaloja. Siitosen mukaan taloihin muuttaa paljon vanhuksia, jotka haluaisivat päästä nimenomaan palvelujen lähelle.


– Tällä hetkellä täällä on muutama ruokakauppa ja kampaamoja. Muiden palvelujen takia pitää aina lähteä joko Klaukkalaan tai vieläkin kauemmaksi.


KOKEMUKSEN KAUTTA


Koulutukseltaan Siitonen on sairaanhoitaja. Suuren osan työurastaan hän vietti sisätautien parissa.


– Tykkäsin yli kaiken työstäni. Sairaanhoitajana pääsin tekemään yötyötä, joka oli minulle unelmatilanne, hän kertoo.


Työtään hän ei ole enää pystynyt tekemään saatuaan liikuntakykyyn vaikuttaneen sairaskohtauksen. Se muutti sekä Siitosen päivittäistä elämää että ajatusmaailmaa.


¬– Jokainen voi pohtia kohdallaan: mitä tapahtuisi, jos saisi sairaskohtauksen ja huomaisi, ettei pystyisikään menemään takaisin työelämään? Silloin elämää joutuu katsomaan aivan eri näkökulmasta, hän sanoo.


Nykyään Siitonen kulkee rollaattorin avustuksella. Se on pakottanut katsomaan päivittäistä elinympäristöä esteettömyyden näkökulmasta.


– On helppoa antaa ammattilaisena rollaattori jollekin muulle, mutta itse käyttäessä huomaa nopeasti, kuinka vaikeata se voi olla. Ilman omakohtaista kokemusta voi olla hankala ymmärtää, miten eri apuvälineitä käyttävät pystyvät toimimaan samoissa toi­min­taym­pä­ris­töis­sä, hän toteaa.


Esteettömyys on yksi teemoista, joita Siitonen haluaisi valtuustossa edistää. Hän on saanut huomata, että kunnan tiloihinkin on välillä vaikea päästä.


– Monesti törmää siihen, että tilat ovat ahtaat, paljon kynnyksiä ja raskaita ovia, joista kulkeminen ei apuvälineiden kanssa onnistu. Pitäisi miettiä, miten liikuntaesteisten asioita ja elämän sujuvuutta voisi helpottaa.


HYVÄÄ PALVELUA


Vaikka esteettömyyden huomioon ottamisessa onkin Siitosen mielestä parantamisen varaa, hän kokee saaneensa vain hyvää palvelua terveydenhuollon parissa. Siitonen kiittelee muitakin ystävällisiä ihmisiä, jotka ovat auttaneet rollaattorin käyttöä opetellessa hänen kohdatessaan hankalia paikkoja.


– Hakiessani sairaskohtaukseni jälkeen lääkärinlausuntoa kuntoutusta varten, lääkäri totesi minun olevan ensimmäinen, joka kehuu hänelle KELAa. Enhän minä voinut haukkuakaan, kun olen saanut vain hyvää palvelua, Siitonen naurahtaa.


Vaikka ammattilaisilta saatu palvelu on ollut Siitosen mielestä moitteetonta, häneltä löytyy kritiikkiä Keusotea kohtaan.


¬– Pitäisi lähteä siitä, mitä Nurmijärveläiset haluavat, eikä tehdä vain niin kuin Keusotessa ajatellaan. En hyväksy sitä, ettei kuntalaisia kuunnella ja asioista päätetään muualla, hän sanoo.


Siitosen mukaan toiminta oli aiemmin joustavampaa.


– Nykyään tuntuu, että kunnan kädet ovat liiaksi kahlittuina. Keusoten tavoitteena on tehdä kunnista samanarvoisia, mutta keinot eivät voi olla kaikkialla samoja. Jokaisella kunnalla on omat tarpeensa, hän jatkaa.


IHMISTEN LÄHELLÄ


Empaattiseksi ihmiseksi itseään kuvaileva Siitonen on aina osannut olla ja toimia ihmisten kanssa.


– Työelämässä minulle annettiin aina opiskelijat ohjattavaksi, vaikka olisin itsekin osaston työntekijöistä tuoreimmasta päästä. Heidän kanssaan tulin aina erinomaisesti toimeen. Minun on kai huomattu osaavan ohjata ja jakaa tietouttani eteenpäin, hän pohtii.


En­nak­ko­luu­lot­to­mal­le Siitoselle yksi tärkeistä teemoista on rasismin vastustaminen. Hänen mukaansa paras tapa ennakkoluulojen vähentämiselle on muiden ihmisten tarinoiden ja kokemusten kuunteleminen.


– Olen kuullut paljon ul­ko­maa­lais­taus­tais­ten ihmisten tarinoita esimerkiksi taksimatkojen aikana. Olen kai niin hyvä kuuntelemaan, että he ovat halunneet kertoa tarinansa, ja arvostan sitä, hän toteaa.


Siitonen oli ensimmäisen kerran ehdolla vuonna 2000 ja hän tuli valituksi valtuustoon. Sen jälkeen äänet ovat riittäneet joko ensimmäiseksi tai toiseksi varavaltuutetuksi.


– Olen ollut pikkulapsesta lähtien vanhempien mukana Punatorpalla demareiden jutuissa ja laitoin kahvikuppeja valmiiksi valtuutetuille jo pienenä tyttönä. Äitini oli poliittisesti aktiivinen ja se on kai tarttunut jo äidinmaidosta, hän kertoo.


Usein vaalien alla ehdokkaat esittävät vaalilupauksia omista tavoitteistaan, mutta pelkkä valtuustoon valinta ei välttämättä riitä niiden toteuttamiseen.


– Ensin on saatava oma ryhmä hyväksymään tavoitteet ja sen jälkeen tehtävä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Vain yhteistyössä asiat menevät eteenpäin. Yhteistyö on voimaa, hän toteaa.

MIN­NA­MA­RIN VAA­LI­TEE­SIT

1621871300381_SDP_Sydan_2020_Puhekupla_RGB-nettik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-me.png

Napakka ja topakka

1621871300381_SDP_Sydan_2020_Puhekupla_RGB-nettik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-me.png

Rakennetaan palveluita, ei pelkkiä taloja

1621871300381_SDP_Sydan_2020_Puhekupla_RGB-nettik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-me.png

Nurmijärveläisten me-henki nousuun

1621967435645_Minna_LISTAUSKUVA-me.jpg

Minnamari Siitonen

”Nykyään tuntuu, että kunnan kädet ovat liiaksi kah­lit­tui­na.”

Sairaanhoitaja

Ehdokasnumero 30

minnamari.siitonen@kolumbus.fi

1622026419718_Nurmijarven_Demarit_footer_1400-me.jpg